Tervetuloa varastohuoneeseen!

Hienoa, että olet löytänyt tiesi tänne - olet lämpimästi tervetullut! Pahoittelen, että varastohuoneemme on valitettavan ahdas ja vaatimaton, mutta tilaa löytyy toki aina yhdelle kiinnostuneelle lukijalle.

Mikä ihmeen varastohuone?

Se on sekä fyysinen tila että metafora parisuhteeni sisäiselle valtataistelulle, yhteisten arvojen ja haaveiden yhteensovittamisen haasteille. Fyysisesti varastohuone sijaitsee erään tamperelaislähiön viihtyisässä rivitaloasunnossa, jossa asuu nelihenkinen perheemme. Sen verran voisin perhettäni esitellä, että suomen kielen sanakirjassa sanan 'mediaani' kohdalla on kuva meistä. Olemme vaimoni kanssa akateemisesti koulutettuja, työssäkäyviä keskituloisia toimistotyöntekijöitä, perheeseemme kuuluvat lisäksi 7-vuotias poika ja 4-vuotias tyttö. Harrastamme vaimoni kanssa lenkkeilyä ja kuntosalia, lasten harrastuksiin kuuluvat partio, palloilulajit ja baletti. Lomalla suuntaamme matkamme kohti Espanjan aurinkorannikkoa. Autotallissamme on farmariauto. Yhtälöstä puuttuu ainoastaan kultainen noutaja, johtuen vaimoni allergiasta. Lemmikkieläinallergia on muuten tyypillisin allergian aiheuttaja Suomessa, joten tältä osin säilytämme edelleen paikkamme turvallisesti mediaani-ryhmässä. Älä toki ymmärrä väärin - rakastan tavallista elämäämme. Kaikesta tavallisuudestaan huolimatta se tarjoaa minulle suuria tunteita ja elämyksiä enemmän kuin riittämiin.

Näitä suuria tunteita ja elämyksiä käsittelen tässä blogissa eräänlaisena itseterapiamuotona. Tarkastelen arjen sankaruutta, työn ja arjen yhteensovittamisen haastetta, isyyden ihmettä, miehistä kypsymättömyyttä kypsässä parisuhteessa, hamsterin ja raivaajan ikuisuustaistelua käytettävissä olevan tilan hallinnasta. Ja sukupolvelleni ominaisesti suodatan havaintoni sarkastisen filtterin läpi.

Isäni sukupolven mies puhui suunsa puhtaaksi tai tukahdutti tunteensa vastoinkäymisen kohdatessa. Moderni mies kirjoittaa blogitekstin. Varastohuoneessa.